Eläinkolareiden ennaltaehkäisyssä tarvitaan kannanhoidon lisäksi tarkoin ajoitettuja autoilijoiden valistuskampanjoita ja eläinten liikkumistarpeen huomioimista tiesuunnittelussa. Yksi lupaavimmista rakenteellisista ratkaisuista ovat eläinten käyttöön tarkoitetut yli- ja alikulut, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa 1. huhtikuuta väittelevän MMM Milla Niemen väitöstutkimus osoittaa, että hirvieläinkolareihin vaikuttavat eläinkantojen koon ohella monet muutkin tekijät. Tutkimuksen tulokset alleviivaavat tarvetta kehittää erilaisia keinoja, joilla voidaan vähentää eläinkolareiden määrää ja lieventää niiden seurauksia. Esimerkiksi vesistösiltojen alle jätettävät kuivan maan kaistaleet – eli kuivapolut – vähentävät tehokkaasti eläinten liikennekuolleisuutta.
Niemen tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että hirvikannan koko on merkittävin yksittäinen hirvikolarimääriin vaikuttava tekijä.
– Eri hirvieläinlajien alttius joutua kolareihin kuitenkin vaihtelee: valkohäntäkauriiden todennäköisyys jäädä auton alle on suurempi kuin hirvellä ja lähes kaksinkertainen metsäkauriiseen verrattuna, Niemi kertoo.
Kolarihuippu syksyllä
Hirvien kanssa kolaroidaan Suomessa erityisesti syys-lokakuussa. Toinen onnettomuushuippu ajoittuu alkukesän kuukausille. Henkilövahinkoihin johtaneita hirvikolareita tapahtuu kuitenkin suhteellisesti eniten kesän kuukausina, todennäköisimmin suurten tilannenopeuksien seurauksena.
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin alkukesän hirvikolaripiikin ajoittumista. Kolarimäärät kääntyvät hiljaisen talvikauden jälkeen nousuun huhti-toukokuussa. Kolarihuippu osuu alueesta riippuen keskikesälle, eteläisessä Suomessa pohjoista aikaisemmaksi.
– Kolareiden tarkempi ajoitus kuitenkin vaihtelee vuosittain; lämpiminä keväinä onnettomuushuippu saavutetaan aiemmin kuin kylminä, Niemi toteaa.
Niemi käytti tie-ekologian tutkimusalaan kuuluvan väitöstyönsä aineistona Liikenneviraston hallinnoimaa onnettomuusrekisteriä. Lisäksi työssä hyödynnettiin muun muassa vapaa-ehtoisten metsästäjien (suurriistavirka-apu; SRVA) keräämiä virallista rekisteriä tarkempia tietoja hirvieläinonnettomuuksista.
MMM Milla Niemen väitöskirja ”Animal-vehicle collisions – from knowledge to mitigation” tarkastetaan perjantaina 1. huhtikuuta kello 12 Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa (Ls 2, B-talo, Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja FT Vesa Ruusila Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Kari Heliövaara Helsingin yliopistosta.