Hallitus päätti osoittaa budjettiriihessä romutuspalkkiokampanjaan ensi vuonna 8 miljoonaa euroa. Kampanja tukee autokannan päästöjen vähentämistä ja parantaa autokannan liikenneturvallisuutta nopeuttamalla autokannan uusiutumista.
Romutuspalkkiota kokeiltiin Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2015. Kokeilu oli onnistunut. Se alensi selvästi kierrätykseen saapuneiden autojen keski-ikää ja lisäsi niiden määrää. Kierrätysjärjestelmän kautta kulkevien autojen kierrätysaste on Suomessa korkea, sillä romuajoneuvojen materiaaleista kierrätetään tai hyötykäytetään nykyisin 97 %.
Romutuspalkkiolla kokeilussa hankitut autot olivat pääosin pienehköjä vähäpäästöisiä autoja. Kokeilussa uuden auton hankkineista kuluttajista suurin osa ei ilman kampanjaa olisi hankkinut uutta vähäpäästöistä autoa ja kierrättänyt vanhaa autoaan. Kokeilu vähensi koko autokannan hiilidioksidipäästöjä, sillä uusien vanhoja autoja korvaavien henkilöautojen päästöt olivat keskimäärin 40 prosenttia alemmat kuin kokeilun yhteydessä romutettujen autojen.
Satunnaisesti 3-4 vuoden välein vuosina 2018–2030 toistettava romutuspalkkiokampanja vähentäisi koko autokannan päästöjä arviolta noin 100 000 miljoonaa tonnia vuoden 2030 tasolla. Jokaisen romutuspalkkiolla hankitun auton on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä noin 400 kilolla vuodessa.
Romutuspalkkio lisää myös valtion verotuloja auto- ja arvonlisäverotuottojen muodossa. Vuoden 2015 kokeilu lisäsi autoveron kertymää ylimääräisellä 17 miljoonaa eurolla.
Ajoneuvon iällä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Romutuspalkkio tukee osaltaan myös liikenneturvallisuuden parantamista. Monet aktiiviset ja passiiviset turvavarusteet, kuten turvatyynyt ja ajonvakausjärjestelmät ovat yleistyneet vakiovarusteena. Uudet autot ovat selvästi vanhoja autoja turvallisempia. Tuoreessa Onnettomuusinstituutin ja Trafin tutkimuksessa henkilöautojen kolariturvallisuuden havaittiin parantuneen huomattavasti 2000-luvulla.
