Kiinnostus sähkökäyttöisiä kaupunkibusseja kohtaan kasvaa maailmalla nyt kohisten. Yksi alan suunnannäyttäjä on lahtelainen Linkker Oy, jolle EU:n Horisontti-rahoitus toi lisää uskottavuutta ja myynnillistä myötätuulta.
Sähköllä toimivaa bussiliikenneverkostoa pidettiin vielä viime vuosikymmenen lopulla kaukaisena ajatuksena. Mielet alkoivat kuitenkin muuttua ja visiot kirkastua VTT:n ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) vuonna 2012 käynnistyneen ja Tekesin EVE-ohjelman rahoittaman eBus-projektin myötä.
Lopputulemana on, että kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneen projektin spin off-yrityksenä syntynyt lahtelainen Linkker Oy toimittaa HSL:lle kaksitoista sähköbussia. Vireillä on myös vientiavauksia.
Ensimmäiset testiajoneuvot valmistetaan yksittäiskappaleina Linkkerin tuotantotiloissa Nastolassa. Loput kootaan yhteistyökumppani Fortacon tehtaalla Sastamalassa.
Päästöpulma tarjoaa markkinarakoa
HSL:n tavoitteena on pudottaa bussiliikenteen päästöjä 90 prosenttia nykytasosta vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää kaluston modernisointia ja mm. sähköbussien laajaa käyttöönottoa.
Linkkerin talousjohtajan ja yhtiön perustajiin kuuluvan Tom Granvikin mukaan Helsingin kaltaisen päästöhaasteen edessä ollaan muissakin suurkaupungeissa. Bussit ovat tärkeä osa kuljetusverkkoa, mutta tulevina vuosina niiden ympäristöhaitat on saatava kestävällä tavalla kuriin.
Potentiaalisimmat markkinat löytyvät Pohjoismaiden lisäksi mm. Saksasta ja Hollannista.
”Tarjoamme pelkän bussin sijaan kokonaiskonseptin, joka piirtää asiakkaalle tiekartan puhtaampaan ja ympäristöystävällisempään joukkoliikenteeseen. Myyntimateriaaleissakin bussi esitellään vasta lopuksi”, Granvik painottaa.
Linkkerin konsepti koostuu kevyestä alumiinirunkoisesta bussista sekä energiatehokkaasta ja pikalatausta hyödyntävästä voimalinjasta. Tämän yhdistelmän ansiosta akuston koko ja paino voidaan minimoida. Lopputuloksena ovat dieselkalustoa pienemmät investointi-, käyttö- ja ylläpitokustannukset. Elinkaarikustannuksissa säästö on jopa kolmanneksen luokkaa.
Pk-instrumentista lisäpotkua
Yhtiö on herättänyt yksityissijoittajien mielenkiinnon, mutta potentiaali oivallettiin nopeasti myös Horisontti 2020:n pk-instrumentin 1. vaiheen haussa syksyllä 2014. Globaalit menestysainekset omaava pk-yritys sai rahoituksen ensimmäisten joukossa.
”Se oli kasvun ja kansainvälistymisen kannalta erittäin tärkeä päätös. Horisontti-rahoitus on tuonut meille uskottavuutta, jonka ansiosta olemme avanneet uusia ovia, herättäneet pääomasijoittajien kiinnostuksen sekä rakentaneet asiakkuuksia ja kumppanuuksia”, Granvik kiittelee.
Itse hakemusprosessi pakotti hiomaan vielä kertaalleen oman liiketoimintasuunnitelman ydintä ja pohtimaan entistä tarkemmin asiakasnäkökulmaa.
”Tässä kohtaa saimme arvokkaita kommentteja ja parannusehdotuksia Tekesin EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat -yksikön kansalliselta yhteyshenkilöltä (NCP)”, Granvik lisää.
Neuvo ensikertalaiselle onkin selkeä. On ajateltava isosti ja suunnattava suoraan vientimarkkinoille. Bisneskonseptin ja asiakashyötyjen on kuitenkin oltava mahdollisimman kirkkaita.
”Suomalaisyrityksissä on valtavasti eri alojen teknistä huippuosaamista, mutta sen muokkaaminen asiakasratkaisuiksi on meille edelleen vaikeaa”, Granvik toteaa.