Hirvikolareitten määrä nousussa – eniten onnettomuuksia tunti auringonlaskun jälkeen

Finland_road_sign_155.svg

Hirvikolarien määrä on jälleen lähtenyt lievään nousuun vuoden 2012 jälkeen. Viime vuonna Suomessa tilastoitiin lähes 1 900 hirvikolaria, joissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui 144.  Hirvikolareita sattuu eniten syys-joulukuussa.  Myös peurakolarien määrä on kasvanut 2000-luvulla.

Vuoden vilkkain hirvionnettomuusaika on käynnissä. Hirvionnettomuuksia sattuu koko maassa erityisesti syys-joulukuussa. Vuonna 2016 hirvikolareita tilastoitiin Liikenneviraston tilastojen mukaan eniten Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

– Hirvikolarien määrä on vahvassa yhteydessä hirvikantaan. Suomen hirvikanta pieneni vuoteen 2011 saakka ja samalla myös hirvionnettomuudet olivat laskussa. Kannan lähdettyä kasvuun, on myös hirvikolarien määrä kasvanut jonkin verran vuoden 2012 jälkeen, toteaa LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen.

Hirvionnettomuuksien määrä on laskenut 2000-luvun alusta, jolloin sattui noin 3 000 hirvionnettomuutta vuodessa. Vuoden 2016 aikana Suomen teillä sattui 1881 hirvionnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä ja loukkaantui 144. Liikenneviraston arvion mukaan hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat viime vuonna 64 miljoonaa euroa.

Peuraonnettomuuksia sattuu yhä enemmän

Peurakannan kasvu 2000-luvulla näkyy myös kasvavina onnettomuusmäärinä. Peuraonnettomuuksia sattuu vuosittain hirvionnettomuuksia enemmän, mutta ne johtavat harvemmin henkilövahinkoihin. Viime vuosina peuraonnettomuuksia on sattunut noin 3 000 – 5 000 vuodessa. Näissä on loukkaantunut vuosittain 30-40 ihmistä.

– Sekä hirvet että peurat liikkuvat eniten hämärän aikaan. Onnettomuuksia sattuukin eniten noin tunti auringonlaskun jälkeen. Kuljettajan tärkein keino estää onnettomuudet ovat nopeusrajoitusten mukaan ajaminen ja erityinen valppaus hämärän aikaan hirvivaaramerkkien alueella, Nieminen sanoo.

Vältä hirvikolari – oikea nopeus ja valppaus ratissa

  • Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.
  • Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti.
  • Hirvet ja peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin.
  • Huomatessasi hirven tai peuran vähennä nopeutta välittömästi. Jos pystyt, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Liikenneviraston Hirvionnettomuudet vuonna 2016 -julkaisu: 

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2017-05_hirvionnettomuudet_2016_web.pdf