Onnettomuustietoinstituutti (OTI): Joka kymmenes mopoauto joutuu onnettomuuteen – vahingot kuitenkin lieviä

13241684005_3640fb8630_z

Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen

OTIn juuri valmistuneen mopoautoraportin mukaan mopoautoille sattuu vuosittain noin 1 000 liikennevahinkoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että arviolta joka kymmenes mopoauto joutuu liikennevahinkoon. Seuraukset ovat pääasiassa lieviä.

OTIn tuoreessa mopoautojen turvallisuutta käsittelevässä raportissa on käytetty aineistona liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja vuosilta 2011–2016 sekä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia onnettomuuksia vuosilta 2004–2016.

”Mopoautoilu ei tilastojen valossa ole niin vaarallista kuin joskus kuvitellaan. Valtaosa mopoautoilijoiden kolareista ei johda loukkaantumiseen ja loukkaantumisetkin ovat yleensä lieviä”, kertoo OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Mopoautoille tyypillisimpiä vahinkoja ovat peräänajot sekä peruuttamisvahingot. Erityisesti pysäköintialueilla vahinkoja sattuu peruutettaessa. Mopoautokuljettajat ovat vahinkotilanteissa hieman useammin aiheuttajana kuin syyttömänä osapuolena.

Eniten mopoautovahinkoja sattuu Pirkanmaalla, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Esimerkiksi Pirkanmaalla sattuu keskimäärin 245 mopoautovahinkoa vuosittain. Vahingon aiheuttaneet kuljettajat ovat pääasiassa 15–17-vuotiaita.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia mopoautoilla on tapahtunut neljä vuosina 2004–2016.

”Kuolonkolarit tutkitaan tarkkaan onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi jatkossa. Mopoautoilla vakavia onnettomuuksia on kuitenkin sattunut niin vähän, ettei niistä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä mopoautojen turvallisuudesta”, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari OTIsta huomauttaa.

Mopoautojen kuljettajilla haasteita tarkkaavaisuudessa ja liikenteen havainnoimisessa

Mopoautojen suurin rakenteellinen nopeus on 45 kilometriä tunnissa. ”Mopoautojen henkilöautoa alhaisempi rakenteellinen nopeus ei onnettomuustutkinnan perusteella ole ollut yhteydessä kolarien syntyyn”, Salla Salenius kertoo.

Onnettomuutta edelsi sen sijaan usein mopoautoilijan havaintovirhe. ”Esimerkiksi yhteenajoissa mopoauton kuljettajan huomio oli monesti muualla kuin ajamisessa”, Salenius jatkaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa loukkaantumiseen tai kuolemaan johtaneissa mopoauto-onnettomuuksissa yhdessä oli taustalla rattijuopumus.

Tutkijalautakunnat nostivat tutkinnassaan toistuvasti esiin mopoautojen heikon rakenteen. ”Mopoautojen törmäysturvallisuutta tulisi kehittää esimerkiksi korirakenteen osalta turvallisuuden lisäämiseksi”, Kalle Parkkari summaa tutkinnan johtopäätöksiä.