Tavaraliikenteen arvon kasvu on jatkunut vuonna 2021. Viennin ja tuonnin osalta huolinta- ja logistiikka-alan odotukset ovat edelleen kasvusuuntaiset. Kansainvälisen logistiikan häiriötilan uskotaan jatkuvan ainakin vuoden 2022 loppupuolelle ja vaikuttavan myös kuluttajiin, kertoo alan etujärjestön tuore katsaus.
Tavaraliikenteen arvon kasvu on jatkunut vuonna 2021, käy ilmi Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry:n tuoreesta toimialakatsauksesta. Suomen tavaraviennin määrä on kasvanut 2021 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 5 prosenttia. Kuitenkin ensi vuoden puolella tavaraviennin kasvun odotetaan jo hidastuvan. Etlan ennusteen mukaan Suomen tavaravienti kasvaa ensi vuonna 4,9 prosenttia ja vuonna 2023 2,2 prosenttia. Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista noin puolet on huolintaliikkeiden järjestämää.
– Sekä viennin että tuonnin osalta huolinta- ja logistiikka-alan odotukset ovat edelleen kasvusuuntaiset, vaikka talouskasvun nopein vaihe on jo takanapäin. Erityisesti kansainvälisen logistiikan häiriöt kuten konttipula luovat pilviä taivaalle, SHLL:n toimitusjohtaja Petri Laitinen toteaa.
Koronapandemian kärjistämän kontti- ja kuljettajapulan ennakoidaan jatkuvan ensi vuoden loppuun. Logistiikkaketjujen häiriöt ja niitä seuranneet uudelleenjärjestelyt ovat nostaneet kuljetusten hintoja, mikä on näkynyt myös kuljetuspalveluiden tuottajahintojen nousuna.
– Myös kuluttajien on hyvä varautua päivittäistavaroiden saatavuuden vaikeutumiseen ja hintojen mahdolliseen nousuun, Laitinen varoittaa.
Ulkomaankauppa selvisi pandemiasta kunnialla, tavarakaupan odotetaan tasaantuvan
Koronakriisin aikana talouden aktiviteetti siirtyi palveluista tavaroihin kiihdyttäen myös kansainvälistä tavarakauppaa, jonka tarvitsemia kuljetuksia huolinta- ja logistiikka-ala järjestää. Maailman tavarakaupan volyymi kasvaa IMF:n ennusteen mukaan tänä vuonna 11 prosenttia ja vuonna 2022 noin 7 prosenttia.
Laitisen mukaan koronapandemian taloudelliset vaikutukset huolinta- ja logistiikka-alaan jäivät viime vuonna varsin maltillisiksi. Myös kuluva vuosi näyttää positiiviselta alan kannalta, vaikka globaalien toimitusketjujen haasteet aiheuttavat huolitsijoille päävaivaa ja ylimääräistä työtä rahtiliikenteen suunnittelussa ja organisoinnissa.
– Kun pandemian väistyessä talouden aktiviteetti painottuu enemmän palveluihin, myös tavarakaupan kehityksen odotetaan tasaantuvan. Tämä näkyy myös huolinta- ja logistiikka-alan odotuksissa. Suomen elinkeinoelämän tarvitsemat kuljetukset pystytään varmasti huolinta- ja logistiikka-alan toimesta hoitamaan, mutta työtä ja aikaa se tulee viemään normaalia enemmän.
Koronapandemia osoitti, että huolinta ja logistiikka ovat elinehto talouden ja yhteiskunnan toiminnalle.
– Korona-aika toi esiin kansainvälisen logistiikan ja toimitusketjujen merkityksen yritysten ja ihmisten arjessa. Huolinta onkin avain toimivaan ulkomaankauppaan, sillä ilman sitä Suomen talous ei pyöri, Petri Laitinen kiteyttää.