Turvatekniikan edistysaskelista huolimatta kuljettaja on kuitenkin auton älykkäin ominaisuus. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva.
Moni Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista pitää hyvänä sitä, että auton tekniikka huolehtisi nopeusrajoitusten noudattamisesta ja riittävästä turvavälistä. Turvatekniikan hyödyt siis tunnistetaan, mutta suhtautumista robottiautoihin leimaa vielä skeptisyys. Joka toinen vastaaja kertoi pelkäävänsä, että robottiauto ei osaa riittävän hyvin huolehtia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta.
Liikenneturvan toukokuussa kerätyssä kyselyssä* selvitettiin suomalaisten käsityksiä liikenteestä, turvatekniikasta ja robottiautoista. Lähes kuusi kymmenestä vastaajasta kokee hyvänä sen, että auton tekniikka huolehtisi automaattisesti nopeusrajoitusten noudattamisesta. 77 prosenttia taas toivoisi auton huolehtivan sopivan turvavälin pitämisestä edellä ajavaan.
”Osa kuljettajista on siis valmiita vastaanottamaan tekniikan apua myös niin sanottuun perusajamiseen. Eniten turvatekniikasta koetaan kuitenkin olevan hyötyä hallinnan apuna huonoissa olosuhteissa tai törmäystilanteessa seurauksia lieventävinä”, summailee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.
Neljäsosa Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista on ollut tilanteessa, jossa ajonvakautusjärjestelmä on puuttunut ajamiseen hyödyllisellä tavalla. Viisi prosenttia kokee, että järjestelmä on jopa estänyt onnettomuuden.
”Ajonvakautusjärjestelmä on tutkitusti turvallisuuden kannalta hyödyllinen. Myös kaista-avustimesta on hyötyä esimerkiksi väsymys- tai muiden yksittäisonnettomuuksien ehkäisyssä,” Heiskanen korostaa.
Liikenneturvan kyselyssä noin joka toinen vastaaja kertoi pelkäävänsä, että robottiautot eivät riittävän hyvin osaa huolehtia kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuudesta. Noin neljä kymmenestä arveli robottiautojen vaarantavan liikenneturvallisuutta ja vain kolmannes uskoi yhteispelin robottiautojen ja perinteisen liikenteen välillä sujuvan ongelmitta.
Myöskään lapsia ei uskallettaisi laskea robotin huomaan. Vain noin joka seitsemäs suomalainen päästäisi tällä hetkellä itselleen läheisen alakouluikäisen lapsen yksin robottiauton kyytiin. Harva olisi valmis sallimaan oman asuinalueensa toimimisen robottiautojen testausalueena. Kahdeksan vastaajaa kymmenestä oli sitä mieltä, että robottiautot tulisi liikenteessä merkitä niin, että ne on helppo huomata muun liikenteen seasta.
”Robottiautoihin suhtaudutaan siis sekä uteliaisuudella että epäluulolla, mutta riskit ovat edelleen päällimmäisenä mielessä. Etenkin, jos kyseeseen tulee lapset ja suojaamaton liikenne”, Heiskanen tulkitsee.
”Turvallisuustekniikan kehityksestä tullaan saamaan paljon turvallisuushyötyjä. Jokaisen kuljettajan olisikin hyvä tutustua auton turvallisuustekniikkaan ja sen ominaisuuksiin. Vielä pitkään tulee kuljettaja kuitenkin olemaan ajoneuvon älykkäin ominaisuus”, Heiskanen toteaa.
Aktiivinen turvatekniikka tukee kuljettajaa tien päällä, korjaa tämän virheitä ja varoittaa tarvittaessa. Parhaimmillaan se siis ehkäisee onnettomuuksia. Passiivinen turvatekniikka taas lieventää onnettomuuden seurauksia.
www.liikenneturva.fi/turvatekniikka
*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia robottiautoista ja turvatekniikasta kyselytutkimuksella toukokuussa 2017. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Vastaajia oli yhteensä 1035, joista autoilevia oli 79 %.