Kuljetusalan yrittäjä tuomittiin 6.5.2015 Pirkanmaan käräjäoikeudessa 30:een päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta ja tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta. Yrittäjän tulojen perusteella sakkorangaistuksesta kertyi maksettavaa yhteensä 2460 euroa.
Rikoksella saavutetun taloudellisen hyödyn arvoksi katsottiin syytteen mukaisesti 4 144 euroa, mikä tuomittiin menetettäväksi valtiolle. Samalla kahdelle yrityksen autonkuljettajalle tuomittiin kummallekin 12 päiväsakkoa tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja heidän osaltaan tuli valtiolle perittäväksi yhteensä 960 euroa.
Kesällä 2013 tehdyn työsuojelutarkastuksen ja poliisitutkinnan perusteella voitiin todeta vakavia lepoaika- ja ylityörikkomuksia. Kahden kuukauden tarkasteluajanjaksolla loppukeväästä 2013 yrityksen omistajakuljettaja ja kaksi autonkuljettajaa olivat selkeästi rikkoneet ajo- ja lepoajoista annettuja määräyksiä: yli puolet kuljettajatyöpäivistä oli sellaisia, että autonkuljettajien vuorokautinen lepoaika oli ollut vain 4-5 tuntia. Vuoden 2013 aikana toiselle kuljettajalle oli kertynyt paikallista sopimusta tekemättä ylityötä 700 tuntia ja toiselle lähes 300 tuntia. Työaikalain mukaan ylitöiden enimmäismäärä on 250 tuntia kun työpaikalla ei ole tehty paikallista sopimusta enintään 80 lisäylityötunnin tekemisestä.
Samassa yrityksessä oli työsuojelutarkastuksessa jo kahden edellisen vuoden ajalta huomautettu vastaavanlaisista rikkomuksista ja tehty ilmoitus poliisille. Yrittäjälle oli tämän vuoksi vuonna 2013 annettu 20 päiväsakon suuruinen rangaistusvaatimus, jota hän ei ollut vastustanut.
Koska määräysten rikkominen oli siten toistuvaa ja koska työnantaja ei ollut ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin työn kuormitustekijöiden välttämiseksi, työnantaja tuomittiin myös työturvallisuusrikoksesta. Tältä osin voitiin vedota mm. useisiin tutkimustuloksiin poikkeavien ja ylipitkien työaikojen aiheuttamasta väsymyksestä, kohonneesta tapaturmariskistä ja erilaisista terveydellisistä ongelmista.
Yhteisösakkoa koskeva vaatimus sen sijaan hylättiin. Kuljetusalan yritystä hoidettiin toiminimellä ja käräjäoikeuden ratkaisun mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta ja sen edellytyksiä koskevat säännökset eivät voineet soveltua yrityksen omistajana toimivaan yksityiseen elinkeinonharjoittajaan.
