Alkolukkojen käyttö rattijuopumuksesta kiinni jääneiden kuljettajien ajo-oikeuden ehtona on jälleen noussut vilkkaaseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Trafin tavoitteena on, että alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta tulisi todellinen vaihtoehto ajokiellolle. Erityisasiantuntija Marita Löytty tarkastelee ohessa alkolukolla valvottua ajo-oikeutta eri näkökulmista ja pohtii, miten siitä saataisiin nykyistä toimivampi vaihtoehto ajokiellolle.
Suomessa alkolukolla valvottua ajo-oikeutta kokeiltiin kolmen vuoden ajan heinäkuusta 2005 lähtien. Kokeiluun haettiin oppia sekä Ruotsista että Pohjois-Amerikasta. 1.7.2008 lähtien alkolukolla valvottu ajo-oikeus on ollut pysyvä vaihtoehto rattijuopumuksesta kiinni jääville kuljettajille.
Alkolukko tunnistaa harhautusyritykset
Alkolukko on laite, joka estää ajoneuvon käynnistämisen, jos kuljettajan uloshengitysilmassa on alkoholia vähintään 0,2 promillea vastaava määrä. Alkolukolla valvotussa ajo-oikeudessa kuljettajan on annettava alkolukkoon hengitysilmanäytteitä satunnaisesti myös koko ajon ajan. Suomessa käytettävät alkolukot täyttävät eurooppalaisen standardin vaatimukset (EN 50436-1 tai -2). Alkolukko tunnistaa sen harhautus- ja manipulointiyritykset, esimerkiksi keinotekoisen ilmanäytteen käyttämisen tai alkoholin suodattamisen hengitysilmasta. Tällaisista yrityksistä tallentuu jälki alkolukon muistiin, ja ajo-oikeusasioita käsittelevä poliisi saa niistä tiedon.
Ajokieltoa tehokkaampi keino estää rattijuopumuksen uusintaa
Suomessa arviot rattijuopumuksen uusijoiden osuudesta vaihtelevat kolmasosasta jopa 50 prosenttiin. Noin kolmasosa rattijuopumuksesta kiinni jäävistä kuljettajista on ilman ajo-oikeutta poliisin pysäyttäessä heidät. Alkolukko on todettu sekä Suomessa että useissa muissa maissa (mm. Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Yhdysvallat, Kanada ja Australia) ajokieltoa huomattavasti tehokkaammaksi keinoksi rattijuopumuksen uusimisen ehkäisemiseen.
Suomessa rattijuopumuksesta kiinni jäänyt kuljettaja voi pyytää alkolukolla valvottua ajo-oikeutta. Alkolukon käyttöaika on yhdestä kolmeen vuotta tuomioistuimen päätöksestä riippuen. Keskimääräinen käyttöaika on yhden ja kahden vuoden välillä. Trafin selvityksen mukaan vähintään kolmasosa alkolukon käyttäjistä jättää laitteen vapaaehtoisesti autoonsa sen jälkeen, kun oikeuden määräämä käyttöaika on päättynyt. Kymmenesosa kyselyyn vastanneista alkolukon käyttäjistä kertoi lopettaneensa juomisen ja neljäsosalla juominen vähentyi alkolukon tuella. Moni kuljettaja koki alkolukon tukevan elämänhallinnassa, ja kolmasosalla se oli ollut ratkaiseva tekijä työpaikan säilyttämisessä rattijuopumuksen jälkeen.
Suomen lyhyet ajokieltoajat eivät kannusta alkolukon hankkimiseen
Suomessa 40–50 kuljettajaa kuukaudessa valitsee alkolukon ajokiellon sijaan. Se on edelleen valitettavan alhainen osuus kaikista rattijuopumuksesta kiinni jäävistä kuljettajista. Vuonna 2013 poliisin tietoon tuli 18 000 rattijuopumusta, sisältäen rattijuopumuksen uusijat. Tuomioistuimen rattijuopumuksesta määräämät ajokiellot ovat Suomessa Euroopan lyhyimpiä. Jos kuljettaja tietää saavansa ajokortin takaisin parissa kuukaudessa, se ei kannusta hakemaan alkolukkoajokorttia. Tuomioistuimet eivät myöskään aktiivisesti ehdota alkolukkoa rattijuopumuksesta tuomittaville, vaan sen pyytäminen jää kuljettajan oman aloitteellisuuden varaan.
Esimerkiksi Ruotsissa kuljettaja menettää teon törkeydestä riippuen ajokorttinsa yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi, jos hän ei suostu mukaan alkolukko-ohjelmaan. Ohjelman pituus on vastaavasti yhden tai kaksi vuotta. Alankomaissa kuljettaja menettää ajokorttinsa peräti viideksi vuodeksi, jos hän ei ota alkolukkoa käyttöönsä. Alkolukko-ohjelman kesto on kaksi vuotta, ja sitä voidaan osallistujakohtaisesti pidentää puoli vuotta kerrallaan, kunnes kuljettaja täyttää kaikki vaatimukset esimerkiksi ns. punaisten puhallusten enimmäismäärästä.
Alkolukkojen käytön laajentaminen ei tarkoita ennaltaehkäisevän päihdetyön merkityksen vähentymistä. Tarvitsemme entistä vahvempaa poikkihallinnollista yhteistyötä alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvien yhteiskunnallisten haittavaikutusten pienentämiseksi.
Tutkimustietoa: Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuus ja vaikuttavuus. Trafin julkaisuja 5/2013
