Rallin WRC-tiimit luottavat Subaruun

igr12quewheejib7ijq2

Ralliautoilun MM-sarjassa kilpailevien huipputiimien Toyota Gazoo Racingin ja Citroën Sportin tehdaskuljettajat suunnittelevat ajolinjansa Subaru WRX STI:n ratin takaa.

Ralliautoilu on kuljettajan, kartanlukijan ja rallitiimin välistä yhteistyötä, jossa voittojen saavuttaminen edellyttää ennakkotutustumisvaiheesta lähtien täydellistä onnistumista. Reitin ennakkotutustumiseen käytettävältä tuotantoautolta vaaditaan samaa ajotuntumaa ja ominaisuuksia kuin itse kilpa-autoltakin. Auton pitää lisäksi olla luotettava, suorituskykyinen, urheilullinen ja tietysti nelivetoinen.

MM-ralleissa reitin ennakkotutustuminen sallitaan vain tuotantoautoa käyttäen. Lajin huipulla kilpailee neljä autonvalmistajaa, joista Toyotan ja Citroënin mallivalikoimasta ei löydy MM-rallien ennakkotutustumiskäyttöön soveltuvaa automallia. Molemmat autonvalmistajat päätyivät hankkimaan parhaan mahdollisen vaihtoehdon – Subaru WRX STI:n.

Nuotit ovat aina kuljettajan käsialaa

Nuotitus eli ennakkotutustuminen kilpailureittiin sallitaan MM-ralleissa kahden päivän aikana. Tutustumispäiviksi ovat vakiintuneet ralliviikon tiistai ja keskiviikko, kun SM-rallien nuotituspäivä on pääsääntöisesti perjantai.

Nuotit eli ajo-ohjeet kertoo kuljettaja, ja kakkosohjaajan tehtävänä on kirjata ne ylös. Kuljettaja kuvailee nuoteilla edessään olevaan tietä, sen luonnetta, mutkien suuntaa ja niiden jyrkkyyttä, välimatkoja ja käytettävää ajonopeutta.

Nuotitusvaiheessa kilpailun erikoiskokeet saa ajaa kahteen kertaan. Ensimmäisellä ajokerralla kuljettaja sanelee kartanlukijalle nuotit eli kuvaukset tiestä, ja kartanlukija kirjaa ne nuottivihkoonsa ylös. Kun ajo-ohjeet ovat paperilla, kilpailijapari ajaa erikoiskokeen toistamiseen, ja tällä toisella ajokerralla kakkosohjaaja lukee kuljettajalle nuotit, jolloin kuljettaja voi tarkastaa niiden paikkansapitävyyden ja tehdä tarvittaessa vielä muutoksia.

Nuotteihin tehdään tarvittaessa korjauksia tai tarkennuksia vielä rallinkin aikana keskellä erikoiskoetta. Näin toimitaan etenkin silloin, kun erikoiskoe ajetaan samassa kilpailussa toistamiseen.

Nuoteissa käytetään paljon erilaisia side- ja tukisanoja tarkentamaan tien luonnetta. Esimerkiksi kiristyykö mutka vai ei, hämääkö joku asia edessä olevassa kohteessa, pitääkö kuljettajan varoa tien laidassa kiveä tms.

Nuotteja on myös monenlaisia, kuten muun muassa numeronuotteja. Ei ole väliä, käytetäänkö termejä vai numeroita, kunhan kuljettaja tietää kunkin ajo-ohjeen eli nuotin merkityksen käytännössä.

Nuotitus lyhyesti:

 

  • Erikoiskokeeseen tutustutaan kahteen kertaan.
  • Ennakkotutustumisessa käytettävä auto merkitään kunkin kilpailijan lähtönumerolla, joista toinen kiinnitetään tutustumisauton tuulilasiin keskelle ylös ja toinen oikeaan takasivulasiin. Tunnusten on oltava näkyvissä koko tutustumisajan.
  • Reittiin tutustumisen aikana kaikilla erikoiskokeilla on voimassa 80 km/h:n nopeusrajoitus, ellei nopeutta ole määrätty tätäkin alhaisemmaksi liikennemerkein tai järjestäjän maastoon asettamin merkein.
  • Kilpailijoiden toimintaa ja nopeuksia ennakkotutustumisaikana valvotaan maastossa ja muun muassa satelliittiseurannan avulla.
  • Nuotti-termi tulee englanninkielisestä sanasta ”notes”, joka tarkoittaa muistiinpanomerkintöjä
  • Sivu nuotteja = noin 1 km tietä.