Kaupunkibussi on henkilöautoa otollisempi sähköistämisen kohde, koska bussin päivittäinen käyttöaste on moninkertainen. Linjaliikenteessä tarvittava toimintamatka on myös ennakoitavissa, jolloin riittävän akkukapasiteetin määrittäminen on paljon helpompaa. Kaupungeissa sähköbussin etuja ovat päästöttömyys ja hiljaisuus, korkea energiatehokkuus ja halpa käyttövoima. Sähköbusseille haetaankin nyt yleiskäyttöistä latausstandardia, jotta niiden laajamittainen käyttöönotto olisi mahdollista.
Sähköbussien latausjärjestelmien keskinäinen yhteensopivuus on edelleen puutteellista, vaikka latausjärjestelmien toimittajia on Euroopassa jo useita. Sähköbusseille kaivataan standardoituja latausratkaisuja mm. bussikaluston ja laitteistojen siirrettävyyden ja yhteensopivuuden varmistamiseksi.
Keskenään yhteensopimattomat järjestelmät voivat romuttaa sähköbussien jälkimarkkinat, koska mahdollisuus ladata bussia eri valmistajien latureilla on rajattu. Yksinoikeudella valmistetut latauslaitteet rajoittavat kaupunkien tai muiden latureiden omistajien mahdollisuuksia kilpailuttaa hankittavia järjestelmiä.
”Siirtyminen dieseliä käyttävistä busseista täyssähköbusseihin on erityisen houkuttelevaa, koska näiden korkea energiatehokkuus ja halpa käyttövoima tarjoavat merkittävän alhaiset käyttökustannukset. Paikallispäästöttömyyden ja hiljaisuuden ansiosta täyssähköiset kaupunkibussit parantavat lisäksi kaupunkien ilmanlaatua ja vähentävät melua. Myös joukkoliikenteen houkuttelevuuden voi arvioida kasvavan parempien ympäristöarvojen ja meluttomuuden myötä.”, korostaa tutkija Samu Kukkonen VTT:ltä.
Suuret ajomäärät nostavat polttoainekustannukset merkittävimpään osaan kaupunkibussien operointikustannuksista. Vähän kuluttavat ja vähäpäästöiset bussit tuovat selkeää kilpailuetua uutta kalustoa hankittaessa. Bussien elinkaarikustannus on ratkaiseva tekijä, joka näkyy pienempänä polttoaineenkulutuksena bussin käyttöiän aikana.
Espoossa sähköbusseja on ollut liikenteessä vuodesta 2012 Veolia Transport Finland Oy:n toimesta. Sähköbussit ovat osoittaneet toimivansa erityisen hyvin kaupungin joukkoliikenteen osana. Helsingin seudun liikenne (HSL) on esimerkiksi ilmoittanut strategiseksi tavoitteekseen kasvattaa voimakkaasti sähköbussien määrää siten, että niitä on 1 % koko kalustosta vuonna 2015, 10 % vuonna 2020 ja 30 % vuonna 2025.
Sähköhenkilöautot ja niiden latauslaitteet alkoivat yleistyä todenteolla vasta, kun niiden lataustekniikka saatiin harmonisoitua ja kuluttajat vakuuttuneeksi siitä, että autot ovat yhteensopivia latauspisteillä sijaitsevien pistokkeiden kanssa. Samaa tarvitaan sähköbusseille, mutta latauksen tehon on oltava korkeampi. Kytkeytymisen latausasemaan on tapahduttava automaattisesti, ja latausinfrastruktuurin suunnittelussa on otettava huomioon kaupunkiympäristön, sähköverkon sekä julkisen liikenteen tuomat erityisvaatimukset.
VTT osallistuu myös mm. meneillään olevaan EU:n ZeEUS-hankkeeseen, joka pyrkii nostamaan sähköbussit nykyistä merkittävämpään osaan kaupunkien joukkoliikenteessä. Kokonaisarvoltaan yli 24 milj. euron hanke koostuu yhteensä kahdeksasta demonstraatiosta kuudessa eri EU-maassa. Espoon sähköbussikokeilu on yksi hankkeen liitännäisistä, ns. monitoroiduista demonstraatioista, joita seurataan varsinaisten demojen lisäksi. Myös yleiseurooppalaisen latausstandardin kehittäminen kuuluu ZeEUS-hankkeen työohjelmaan.
