Kuva: Öljyalan Palvelukeskus
Suomen hallitus päätti kehysriihessä jälleen kerran korottaa polttoaineveroa sekä leikata perustienpidosta. Tierahojen karsiminen aiheuttaa kansantaloudelle isot suorat ja välilliset kustannukset.
Hallitus päätti kehysriihessä uusista leikkauksista ja veronkorotuksista, joilla pyritään parantamaan valtion talouden tilaa. Hallitus päätti muun muassa korottaa polttoaineveroa, mitä ei hallitusohjelmassa ole mainittu.
“Sama juttu tapahtuu kaikkien hallitusten ja puolueiden kanssa. Oppositiosta on hyvä huudella, mutta kun hallituksessa neuvottomuus iskee, korotetaan aina polttoaineveroja. Vaalipuheet valuvat kuin vesi hanhen selästä”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Polttoaineveron korottaminen kahdella sentillä litralta nostaisi arvonlisäveroineen kuluttajahintaa noin 2,5 sentillä. Keskimääräisellä 18 000 kilometrin ajolla ja 7 l/100 km kulutuksella korotus aiheuttaa reilun 30 euron lisäkulut. Tällä hetkellä verojen osuus bensiinin litrahinnasta on noin 70 %. Polttoaineveron nostaminen lisää erityisesti yritysten kustannuksia. Valtiovarainministeriön tiedotteessa sanotaan, että hallitus tarkastelee veronkorotusta uudestaan, jos öljyn maailmanmarkkinahinta nousee yli 80 dollariin barrellilta.
“Se, että hinta nousisi tähän tai sen johdosta hallitus tämän vaalikauden aikana alentaisi polttoaineveroa, ei ole kovin uskottavaa. Lupaus on yhtä pätevä kuin vuosi sitten annettu lupaus olla korottamatta polttoaineveroja”, Nieminen arvioi.
Tiestön annetaan rapautua
Suomen tiestön kunto on romahtanut ja vauriot ovat siirtymässä päällysteistä teiden runkoihin. Tämän seurauksena korjauslasku moninkertaistuu. Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä arvioi reilu vuosi sitten liikenneinfrastruktuurin eli ratojen, tiestön, vesiväylien jne. korjausvelaksi 2,4 miljardia euroa. Työryhmän mukaan korjausvelka kasvaa 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tiestön huono kunto aiheuttaa isoja kustannuksia muun muassa rikkoutuneina ajoneuvoina, onnettomuuksina ja pidentyneinä matka-aikoina. Nyt hallitus on päättänyt leikata jo ennestään pahasti alirahoitteisesta perusväylänpidosta jopa 35 miljoonaa euroa ja 80 miljoonaa euroa aiemmin lisäämästään tie- ja rataverkon korjausvelkapotista.
“Kansalaiset tietävät, missä kunnossa tiestö on, mutta poliitikot ilmeisesti eivät. Nyt tiestön kunnossapitoon pitäisi panostaa, kun bitumi on halpaa ja työvoimaa on tarjolla. Perustienpito pitäisi hoitaa tarvittaessa uudishankkeiden kustannuksella. Ei ole järkeä rakentaa uutta elintasosiipeä ennen kuin päärakennuksen vuotava katto on korjattu”, Nieminen sanoo.
“Ruotsi katsoo tulevaisuuteen ja investoi tieverkkoon. Suomessa jäädään tulevina vuosina murto-osiin Ruotsin investointitasosta.”